Jos koskaan tuottanut en olis tuskaa sulle,
et sinä mulle,
sua enhän rakastaisi näin.
Et loistais aurinkona pilven alta,
jos maailmalta
en sua vuottanut ois talvisäin.
Rakkauden taivaan sinen alla astut,
mihinkä siirtyisit kun myrsky lyö,
vihmasta toukosateen siellä kastut,
hopeisna kaartuu ylles kuudanyö.
Jos juurtunut et minuun tuskan juurin,
jos onnensuurin
lehvistöin lepoa et tuonut ois,
jos suonut voimaansa ei sydänmulta,
jos koskaan sulta
ei kyynel kasteen lailla pisarois,
näin kasvaisitko kalliiks elämääni,
antaisit sille voiman, kyllyyden,
näin sinut tunnustaisko sydän, pääni,
näin jakaisitko lahjat hetkien.
- Yrjö Kaijärvi -
Yrjö Kaijärven kauneimmat runot (Otava 1956)
Nämä ovat Lehmuskiitäjiä (Mimas tiliae) rouva Leena Lumi. Nättejä, kuten Kiitäjät ovat. Ja kovia lentelee.
VastaaPoistaOi Mikis, kiitoksia♥ Tiedän aika paljon enempi kasveista kuin ötököistä, mutta minua kiehtovat lepakot, kiitäjät ja yöperhoset. Kun luin Riku Cajanderin Luontopihan haltioiduin niin että alan istuttaa kasveja, jotka houluttelevat mm. juuri yöperhosia. Nyt tuo marjakuusen retelekin tuli pyhitetyksi kiitos noiden kiitäjien. Jos Luontopiha kiinnostaa, etsi se hakukoneella ja kirjan nimellä Leena Lumi blogista.
VastaaPoistaMeillä on oma lehmuspuisto, joten Lehmuskiitäjät sopivat kuin...kuin...munat pässille;-) (en nyt keksinyt muuta, sorry).
Siis älyttömän hienoa, että olet näistä kiinnostunut ja vielä viitsit vastata...
Leena Lumi on kaunis nimi. (Eikä haittaa vaikkei oikea olisikaan.) Itse ajattelen että olen Lumikko kun olen kumminkin Mikko.
VastaaPoistaMikis, minä olen vaihtamassa Lumin viralliseksi nimekseni! Tyttönimeni on niin harvinainen,että vain äitini ja siskoni enää nimeä kantavat. En kuitenkaan ota sitä, koska se on kaksiosainen ja muutenkin hankala etenkin ulkomaalaisille. En ota rakkaan isoäitinikään nimeä, vaan vihdoinkin ihan ikioman. Tämä nimi löysi minut ja olin siinä heti kuin kotonani. Passini vanhenee ensi vuoden syksyllä ja yritän kerätä energiaa vaihtoon, joka on hankalampaa ja myös kalliimpaa silloin, kun ottaa ihan uuden sukunimen. Ja kiitos, että kehuit nimeä, sillä se vain vahvistaa minun suunnitelmaani...;-)
VastaaPoistaLumikko asustaa ainakin osan vuotta pihakalliomme luolastossa, jonne koiratkaan eivät uskaltaudu. Haluan asua kiinni luonnossa kasveineen ja eläimineen. Näin on hyvä.
Vilkaiseppa Iineksen huippukuvaa (minun mielestäni ja tähän mennessä) Leena Lumin puolella!