Sinun lantiosi, naisten vaivoista paljon kärsineet
uumasi painautuvat kaakeliuunia vasten,
siinä sinä seisot, ilottoman rauhallisesti tuijotat
miestä aivan kuin huonekalua tai patsasta.
Hameesi on antelias karamellipussi, täynnä
tuttuja suloja. Älä pane pahaksesi, jos
mies luulee ymmärtäneensä sen minkä on käsittänyt väärin. (Vaikka
rakkauden kiemurainen tie on jo saanut hänet huohottamaan.)
Ja tämä torjuttu ilo: niin kuin happo
yhtyy metalliin, himokkaasti, kylmästi.
- György Petri -
Yhteisessä sateessa (WSOY 2006, suomennos Hannu Launonen ja Béla Jávorszky)
kuva Ilona
maanantai 2. elokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
..mies luulee käsittäneensä sen minkä on ymmärtänyt väärin...
VastaaPoistaVoiko sen selvemmin sanoa, totuuden parisuhteen kivisestä polusta. Eikä sitä totta vie voi pahakseen panna? Muuten tyhjenee hameen antelias karamellipussi. Nautiskeltava ja makusteltava runo. Kirjoittaako Petri György runonsa unkarinkielisinä?
Anja, minustakin tämä on eritysien hieno runo. Kivisyys on kuvattu rehellisesti, mutta ymmärtäen, oivaltaen. Pahakseen ei voi panna, mutta voi...;-) Juu, karamellipussi voi sulkeutua. Kuule, hän varmaan kirjoittaa nimenomaan unkariksi. Harmi, kun tämä kirja ei ole oma,vaan kirjaston. Kirjan nimi siis on Yhteisessä sateessa/ Kuusi unkarilaista runoilijaa. Kirjan ovat suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. Tässä kirjassa on monta runoa, joista pidän...
VastaaPoista