torstai 20. toukokuuta 2010
TAIOTTU
Olet iäti minun:
sinut sitoo taika.
On maailmas sinun
se entinen aika,
se syksyinen, silloin,
kun sateen soitto
soi hämyisin illoin,
se aika loitto,
käsivartteni vyöhön
kun onnessa taivuit,
ajattomuuden yöhön
minun kanssani vaivuit.
Sinut vapaaksi silloin
minä laskea aioin,
vaan päästä en milloin,
sinut vangitsin taioin.
Minä kohtaloks sulle
kivenkovaksi koiduin.
Sinä kuulut mulle,
sinun sielusi noiduin.
Jos kulkisit kunne,
et luotani pääse,
et sieluas tunne,
minun luokseni jää se.
Vain vieraalta tieltä
tulet outoihin kyliin
ikävöiden sieltä
pois ystävän syliin.
Minä taikurin soihduin
sinun sisimpäs löysin,
sen kahlitsin loihduin,
lujin hellyyden köysin.
Mihin käytkin, et vapaa
ole kahleista noista.
Et onnea tapaa,
jos suutelet toista.
Ei toiset ne silmin
näe sieluusi syvin,
käsin koskevat kylmin,
ei hellin ja hyvin.
Et minusta koskaan
voi vapautua.
Olet omani, joskaan
et muistaisi mua.
Et uhmin, et paoin
vapauttasi voita.
Sinut kahlitsin taioin
minä mahtava noita.
- Kaarlo Sarkia -
Kootut runot (WSOY 1976)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Yksi toinen "Valonkantaja" täällä tervehtii :) sattumalta löysin blogisi vuorostaan taas jonkun toisen blogin kautta. Ihana kokoelma upeita runoja ym. etenkin tämä Taiottu iski sieluun välittömästi, myös tuo "Salli en" pisti heti silmään. Jään mielenkiinnolla seurailemaan :)
VastaaPoistaOma lempirunoni/ajatus tulee Fernando Pessoalta:
Ollaksesi suuri ole kokonainen:
älä mitään itsessäsi liiottele,
äläkä sulje pois.
Ole kaikki kaikessa.
Pane kaikki mitä olet
pienimpäänkin mitä teet.
Niin koko kuukin mahtuu
joka lampeen
koska se loistaa korkealta.
Hei Linda! Olen onnesta soikeena, että kiinnitit huomiota runoon Salli en. En ole ollut koivn hanakka laittamaan tänne omianani, sillä osa on tyylikaudelta, jonka olen jo hylännyt ja nämä uudemmat tuppaavat olemaan aika rohkeita...ehkä paljastavat jopa minusta enemmän kuin oikeasti haluan.
VastaaPoistaAlkoi niin hymyilyttää tuo sinun lempiruno/ajatus, joka on toki niin hieno, että taidanpa laittaa sen blogiini ja jos sinulla on blogi, silloin tietty linkitän sinut, mikäli sallitaan.Mikä minua siis huvitti? Yritin soveltaa sitä itseeni: "Itsessä älä mitään liioittele." No en sitä tekisikiään, mutta olen kuin ylitse kuohyva koski, viakka toivon vain raúhaa ja tyyneyttä ja tapahtumattomuutta. Mutta: "Pane kaikki mitä olet pienimpääkin mitä teet." No takuulla, sillä panen aina kaikkeni! Ja teen kaken sataa! Eilen elin taas omaa pientä draamaani, kun olin televisiossa, enkä sitä itse edes tiennyt. Katso Leena Lumi postaus: Voi hyvänen aika sentään! Olin luvannut kaikille ilmoittaa, mutta enhän tiennyt ja olin kahluuttamassa ranllalla vanhaa koiraamme.
Jos olet Valonkantaja, Roihuava Soihtu, niin sun kannattaa seurata myös Leena Lumi -blogia, sillä sielläkin on runoja ja kirjoja, joissa kerrotaan esim. Tulenkatajista. Otappa hakukoneella kirja Hurmion tyttäret. Ja sitten siellä ovat myös monet, monet runokirjat Pablo Nerudasta Tommy Tabermanniin ja Rainer Maria Rilkeen.
Ja kiva kun löysit minut. Yritän nyt ensin herätä, luin taas aamukahteen, ja sitten lähden Lindalle...
Siis tämä Lumikarpalo on sellianen hiljaisuuden blogi, jossa vain sitaatteja, kauniita kuvia ja runoja. En tuo tänne edes musiikkia. Leena Lumi kulkee niin 'up to date', että oli pakko väsätä tällainen retriitti, jonne paeta aina silloin tällöin.
Palataan! Ja jo tänään.