lauantai 29. toukokuuta 2010

POISSA


Tuskin olen sinut jättänyt,
kun olet taas sisässäni
kirkkaana tai värisevänä,
rauhattomana, sanojeni satuttamana,
taikka täynnä rakkautta, kuten silloin
kun suljet silmäsi tajutessasi
millaista elämänlahjaa
kannan sinulle lakkaamatta.

Rakkaani,
kohtasimme janoisina,
imimme kaiken
veden ja veren toisistamme,
kohtasimme nälkäisinä,
ahmimme toisiamme
tulenlieskojen lailla,
kunnes kumpikin jäi
nuolemaan haavojaan.

Mutta odota minua,
säilytä minua varten suloisuutesi.
Jonakin päivänä tuon sinulle
ruusun.

- Pablo Neruda -
Kapteenin laulut (WSOY 2008)

2 kommenttia:

  1. Ihana, ihana,runo..
    sopii minulle tänään..

    VastaaPoista
  2. Hanne, tämä on. Ja ihanaa, että timing oli oikea. Jotenkin Neruda valtaa mieleni aina keväisin...vuosi vuoden jälkeen...

    VastaaPoista