Olen täydenkuun morsian.
Alasti vaellan puutarhassani kuun hyväiltävänä.
Yökiitäjät tarjoavat nektareitaan, lepakot sukivat hiuksiani ja lentävät: suih!suih!
Ruusujen makea tahmeus ihollani.
Täyttymyksen odotus.
Uurnalehdossa pysähdyn: Ei ole toista. Minun oli ainoa.
Muistan.
Lohduttaen puutarhani varjot kutovat unohduksen seitin ylleni.
- Leena Lumi -
kuva Iines
Voiko enää kauniimmin kertoa kuun morsiona olemisesta! Olet uskomaton!
VastaaPoistaAnja, kiitos! Minä olen yrittänyt lopettaa runojen rustaamisen, mutta niitä pulpahtaa ihan tuosta vaan...Sinäkin olet uskomaton! Minä ihan hengästyn, kun luen blogiasi, miten paljon jaksat mennä ja tulla ja touhuta.
VastaaPoista