UUDENVUODEN AATTO

Pian haihtuu olevainen,
ohi kiitävät vuodet kuihtuneet,
tähdet - muka ikuiset - katsovat ilkkuen.
Henkemme ainoastaan
sitä peliä pystyy seuraamaan
tuntematta liikutusta, ivaa, tuskaakaan.
Sille 'ikuinen' ja 'ohi menevä'
on kaikki yhtä - samantekevää.
Mutta sydän
puolustautuuu rakkaudesta hehkuen
ja antautuuu - ruusu hentoinen;
on loppumaton kuolinhuuto sen
ja päättymätön rakkauden.

- Herman Hesse -
suomennos Eve Rehn