vailla ruumiinsa kipua
tunneista loputtomista.
Vaipuisin hiljaa sinne päin,
missä sen pienen vaahteran näin
leikkivän keltaisin lehdin.
Sanoisin: nyt minä ehdin.
Nyt olet tähti,
nyt olen maa.
Tuulessa saatamme koskettaa.
- Mirkka Rekola -
Runot 1954 - 1978
Aivan ihana koskettava runo.
VastaaPoista"nyt sinä olet tähti , minä maa,
tuulessa saatamme koskettaa"
Uskon, että se tapahtuu.
Poislähteneet ovat lähellämme, energia ei katoa minnekkään..
he ovat sydämessäme, kaikkialla lähellämme, niinkuin valo, rakkaus..
ihanaa Uutta Vuotta sinulle Leena!
Hanne, he ovat kanssamme ja valaisevat pimeyttämme.
VastaaPoistaKiitos samoin, Hanne♥
Parhaita ja koskettavimpia runoja mitä on eteen tullut. Tässä on sanottu kaikki, mitä on tarpeen viimeisinä hetkinä. Jää vain maa ja tähti, muistot ja tuulen kosketus.
VastaaPoistaMuistaisipa sen aina, kun leuto tuuli hipaisee poskipäähän....
Hyvää Uutta Vuotta, Leena, ja kiitos tästä kuluneesta vuodesta, niistä kaikista runoista ja kirjoista, mitä olet meille tuonut.
Ja siitä, mitä itse olet.
Anja, juuri niin: maa. tähti, tuuli, kosketus, muistot. Siinä kaikki.
VastaaPoistaOlisi mahtavaa oppia altistumaan hetkelle...
Kiitos samoin, Sinä Anja Ihanainen♥
Minulla on Sinusta olo kuin olisin vahvempi ja turvatumpi.