torstai 18. marraskuuta 2010

JOS UNOHDAT MINUT

Haluan että ymmärrät
tämän.

Tiedäthän miten siinä käy:
jos katselen
kristallista kirkkautta,
hiipivän syksyn punaista oksaa
akkunani alla,
jos hipaisen
takkatulen ääressä
tuhkan haituvaa tai
karahkan karheata pintaa,
se kaikki ohjaa minua luoksesi,
ikään kuin kaikki oleva,
aromit, valo, metallit,
olisivat pikku pursia matkalla
kohti saariasi jotka odottavat minua.

Mutta kuitenkin:
jos rakkautesi minuun vähitellen hiipuu,
hiipuu myös minun rakkauteni sinuun vähä kerrassaan.

Jos äkkiä
unohdat minut,
älä enää etsi minua, sillä
minäkin olen jo sinut unohtanut.

Jos elämäni läpi puhaltava,
lippuja hulmuttava tuuli
on sinusta mieletön ja uuvuttava,
ja päätät
häätää minut sydämestäsi
johon olen juurtunut,
ajattele
että sinä päivänä,
sinä hetkenä,
kohotan käteni,
ja juureni tempautuvat
etsimään uutta kasvumaata.

Mutta
jos joka päivä,
joka hetki,
tunnet että
kuulut ikuisesti minulle
täynnä järkähtämätöntä hellyyttä:
jos joka päivä huulillesi
puhkeaa kukka huhuilemaan minua,
silloin, rakkaani, silloin
vanha tuli polttaa minua taas,
mikään ei sammu eikä unohdu,
rakkautesi ruokkii minun rakkauttani,
ja niin kauan kuin elät, se pysyy sylissäsi
eikä kaikkoa käsivarsiltani.

- Pablo Neruda -
Kapteenin laulut (Los versos del Capitán, WSOY 2008, suomennos Jyrki Lappi-Seppälä)
kuva Tuure

4 kommenttia:

  1. Iki ihana Pablo Neruda, nuoruuteni muistoista, kaunista ja koskettavaa.

    Kiva kun mainitsit, että sinulla on myös runoblogi niin löysin tännekin.

    VastaaPoista
  2. Hanne, olen minä muutaman kerran mainostanut, mutta ehkä se on juuri slloin mennyt ohi.

    Tänään laitan tänne Rekolaa heti kun ehdin. Rekola on hieman haastava monin tavoin...jopa kuvien kannalta, mutta keksin juuri idean.

    Jos rollaat löydät tutumpaakin Nerudaa eli sitä mitä sinä ja minä teineinä harrastettiin;-)

    VastaaPoista
  3. Siis niin todella upeita ja kauniita ovat Nerudan runot. Tiesin oikeastaan jo aikaisemmin, että Nerudan sielunmaisema on myös minun sielunmaisemani. Topi

    VastaaPoista
  4. Topi, niin minunkin, niin minunkin...Voisin kirjoittaa vain Nerudasta ja nerudaksi. Elin nuoruuden täynnä Nerudaa ja siitä jäi sitten kieli, jota kutsun nerudan kieleksi. Olen kirjoittanut pitkän jäähyväiskirjeen mm. nerudaksi...ehkä jopa julkaisin sen...

    Rollaa vähän: Löydät lisää Nerudaa.

    Yritän olla rajoittumatta vain Pablon maailmaan, mutta olen tuonut häntä esille myös blogissani Leena Lumi sekä runoin, että esitellyt Kapteenin laulut ja muistaakseni myös Andien mainingit. Katso vaikka Leena Lumi Kirjaston kautta tai kirjoita kohtaan 'hae' jomman kumman kirjan nimi tai sittan Pablo Neruda.

    VastaaPoista