perjantai 8. huhtikuuta 2011

VÄRISYTTÄVÄ, HUHTIKUINEN ILTA, JOKA TEKI KATOT KIRKKAIKSI JA...


Värisyttävä, huhtikuinen ilta, joka teki katot kirkkaiksi ja pihat pimeiksi. Siinä oli jotakin niin kuin jonkun jätkän karkeassa lähentelemisessä myöhäisellä kadulla, - hirveää vaaraa, säikähdystä, uhmaa ja...ja...viettiä. Sellaista, että kuitenkin jollakin tavoin teki mieli lähteä, mennä minne vain, niin häpeällistä ja katalaa kuin se olikin.

- Mika Waltari -
Mika Waltarin mietteitä (WSOY 1982)
kuva Edward Munch

3 kommenttia:

  1. Kuva ja teksti sulivat yhteen suloisesti..
    hieno tunnelma tuossa Waltarin tekstissä.
    jotenkin nuo sanat toivat mieleen joskus kauan sitten eletyt epämääräiset hyväilyn yritykset jossain pimeässä portikongissa..
    nostalgiaa, tunnetta..

    VastaaPoista
  2. Hanne, vaikea oli tähän löytää kuvaa...

    Sanotaan vain suoraan, että muistoja tuli mieleen ja se, millaista oli kun oli nuori ja huhtikuu...

    VastaaPoista