kaikki unelmani ovat veden lailla valuneet pois,
ja kaikesta siitä, mitä rakastin, on jäljellä ainoastaan
sininen taivas ja muutamia kalpeita tähtiä.
Tuuli liikkuu hiljaa puiden lomassa.
Tyhjyys lepää. Vesi on vaiti.
Vanha kuusi valvoo ja muistelee
valkoista pilveä, jota se on suudellut unessa.
- Edith Södergran -
Kohtaamisia (WSOY 1982)
On se Edith vaan niin ihana! :)
VastaaPoistaNaakku, löysin hänet jo nuorena, mutta hänen runonsa kestävät aikaa.
VastaaPoistaTarkoitus on tarjota myös jotain ihan uutta, kunhan ehdin kirjaan käsiksi.
Kaunis, kaihoisa runo, jota katselen ikkunasta...
VastaaPoistaAnne,siellä se on...näin tänään.
VastaaPoistaOlen myös kauan ja aina tykäänyt niin paljon Edithin runoista..
VastaaPoistaTämäkin on niin herkkä, herättelevä pois arjen turtuvaisuudesta, näkemään, kokemaan..
sanat auttavat meitä kohti tähtien maailmaa..
Hanne, Edith oli selvästi tähti-ihmisiä, kuten Katri Valakin.
VastaaPoistaMitä me tarvitsemme kuin tähtiä niin täällä kuin tähtien tuolla puolen: Tähdet, tähdet...
(Hanne, kiitos♥)
Voi että, minä joka en ole koskaan ollut runoihminen siten, että olisin niitä lukenut, olen bongannut monta runoilijaa, joiden kirjoja tarvitsen hyllyyni. Kiitos! Södergran ehdottomasti yksi näistä.
VastaaPoistaHeli, sinäkö et runoihminen...
VastaaPoistaSödergran on runokirjaston aatelia.
Ole hyvä ja mukavaa toukokuuta!
Kun luen täällä oikeiden runoilijoiden runoja, minua hävettä ja toisaalta tunnen jotain pientä voitonriemua.. Kirjoitan runojani , kirjoitan vaikka olen roskaa , mutta on kivaa edes yrittää.. ja runoa kirjoittaessahan puhuu eniten sydänääni.. Jokin joka on toisesta maailmasta, lähempänä Jumalaa;)
VastaaPoistaRunoissa puhuu eniten tunne ja tunnelma.. kuin järki ja arki.. vaikka kyllä nekin proosarunoissa esille tulevat.
Edith on puhdassieluinen runoilija. Kuin kevään lumen alta tunkeva kukka.
Aikatherine, älä ikinä lakkaa kirjoittamasta runoja! Minä yritin, sillä en itsetntoni on runoilijana heikko, mutta sitten tuttu kustannusherra sanoi: Ana niiden runojen vain tulla. Niitä nimittäin tulee mitään yrittämättä. Välillä on pitkäkin paussi ja sitten taas.
VastaaPoistaRuno on aina tunnetila. En sen takia mielelläni itse sorki toisten runoja. Runo voi olla myös kipeä tunnetila.
Edith on runoilijoista ykkönen. Hänen runonsa nukkuvat kanssani.