on uurtanut vakoja kasvoillemme,
murentanut unelmia soraksi
ja hionut toisia ihonsileiksi,
saanut vedet silmistämme virtaamaan kahtaalle
ja nostanut väistyessään niiden rannoille
kaipauksen sinisen kukan.
- Mikko Kilpi -
Hellyydestä (WSOY 1972)
perjantai 23. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tosi kaunis, koskettava runo...
VastaaPoistakuva kohtaa niin hyvin tuon tunnelman..
kiitos!
Hanne, kiva, että pidit. Kilven vihkonen on pieni ja rakas. Nyt olisi häneltä yksi tosi kiva runo, mutta en ikinä saa siihen kuvaa, kun pääosassa on kahdenmaattava makuupussi;-)
VastaaPoistaUsein en malta odottaa, että löydän kuvan juuri yks' yhteen. Tulee liian pitkä tauko löytää juuri oikea...