huulet tuskin värähtävät.
Se on rakkaudestani syntyisin.
Säästän sen sinua varten.
Mitä siitä, jos olet julkea, julma,
jos rakastat muitakin naisia.
Edessäni on kultainen alttari,
harmaasilmäinen sulhanen vierelläni.
- Anna Ahmatova -
Valitut runot (Tammi 2006, suomennos Marja-Leena Mikkola)
kuva Albert Edelfelt/ Virginie
Venäläisen runouden helmiä ..Ahmatovalla on paljon vahvoja runoja jotka puhuttelevat sisintä
VastaaPoistaKaisumarjatta, juuri niin, juuri niin. Kunpa vain tämä kirja olisi oma...tai löytäisin jostakin omaksi. Ahmatova on niin enemmän.
PoistaOlipa ihana runo <3
VastaaPoistaKiitos♥ Minäkin pidän...
PoistaTässä runossa on ikävä kyllä käännösvirhe, joka muuttaa runon luonnetta. Alkuperäisessä Ahmatovan tekstissä ei puhuta alttarista vaan analogista. Analogi taas tarkoitta ortodoksisessa kirkossa viistoa pöytää, jolla pidetään muistopäivän ikonia.
VastaaPoistaAlttari on ikonostaasiseinän ja kuninkaan porttien takana ja sinne saavat mennä vain papit.
Anonyymi, kiitos tiedosta. Koska en osaa yhtään venäjää, olen täysin kääntäjien varassa. Rilken runojen kohdalla oli kiva vertailla eri käännöksiä, koska osaan jonkin verran saksaa. Yksi Rilkeä suomentaneista oli Eve Rehn, ent. Kuismin, joka aina muisti minulle sanoa, että 'runoa ei käännetä, se tulkitaan'.
PoistaEn muuten olisi kyllä tuota analogia(kaa) tiennyt...mikä se siis on tässä yhteydessä.
Tiedät aiheesta paljon, minä vain murusia, mutta nautin Ahmatovan tyylistä niin suunnattomasti.