perjantai 24. helmikuuta 2012

VERMEER

Niin kauan kuin tuo Rijksmuseumin nainen
maalatussa hiljaisuudessa ja keskittyneisyydessä
kaataa päivä päivän jälkeen
maitoa kannusta ruukkuun
ei maailma ansaitse
maailmanloppua.

- Wislawa Szymborska -
Täällä (Savukeidas 2012, suomennos Martti Puukko)
kuva Johannes Vermeer
Lähettänyt klo

6 kommenttia:

  1. Raili Mikkanen24. helmikuuta 2012 klo 16.33

    Olemmekohan me ansainneet Wislawan. Hänen runonsa ovat pelkkää kauniisti kerrottua oivallusta.

    VastaaPoista
  2. Leena Lumi24. helmikuuta 2012 klo 19.19

    Rali, sinähän puhut kuin minä;-) Totean aina, että 'olemmeko ansainneet tämän.'Takuulla olemme saman kasvatuksen uhreja...

    Opetellaan vain nauttimaan, mitä saamme. Yritetään edes.

    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    ♥

    VastaaPoista
  3. MarjattaA26. helmikuuta 2012 klo 10.59

    Tässä rujossa maailmassa on sentään niin paljon kaunista kuten nämä hienot taideteokset tässä.

    Ja tänään saamme nauttia myös huikaisevasta auringonpaisteesta. Kyllä elämä on ihanaa...

    VastaaPoista
  4. Leena Lumi26. helmikuuta 2012 klo 12.37

    MarjattaA, nyt kun pääsin lenkille parin viikon paussin jälkeen (polvijuttua) olen niin euforisessa tilassa, että kaikki, kaikki on niin upeaa, mahtavaa...

    Maailma on rujoudessaankin joskus niin kaunis!

    Sunnuntainautintoa sinulle!

    ♥

    VastaaPoista
  5. Hannah26. helmikuuta 2012 klo 21.49

    Kiitos Leena♥ Huokaisen ja nautin..

    VastaaPoista
  6. Leena Lumi26. helmikuuta 2012 klo 21.55

    Hannah, ole hyvä. Tätä me tarvitsemme!

    ♥

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)