Sateista hiljaisin on lumisade.
Luistavin, loistavin ura on latu.
Huudoista turhin huudetaan hankien takaa.
- Risto Rasa -
Taivasalla (Otava 1987)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tietoja minusta
- Leena Lumi
- "Me kaikki seisomme katuojassa, mutta jotkut meistä katsovat tähtiin." "We're all standing in the gutter, but some of us are looking at the stars." Hei, minun nimeni on Leena Lumi ja pidän yllä olevasta Oscar Wilden sitaatista. Lause löysi minut Ruth Rendellin dekkarissa Veden lumo syrjäytyneen Fowlerin lausumana. Joskus sitä törmää johonkin sitaattiin, joka alkaa elää omaa elämäänsä alitajunnassasi. Minussa Fowlerin lause sytytti Valonkantajan, joka haluaa tarjota teille kirjataivaan tähtiä Kaikkien Aistien Juhlilla, itse elämällä, maustettuna. Kaikkia haluan ymmärtää, mutta kaikkia en voi miellyttää, joten tervetuloa seurassani viihtyjät! Pääasiassa kuitenkin haluan saada teidät lumoutumaan lukemiseen. "Otium sine litteris mors est et hominis vivi sepultura" eli "Vapaa-aika ilman kirjoja on yhtä kuin kuolema ja elävän ihmisen hauta", totesi jo filosofi Seneca aikanaan. Vain taivas on kattona kun tarjoilen teille lukuelämyksiä - intohimolla!
Runokirjat Leena Lumissa
Leena Lumin omat runot
-tulisit vaikka tuskassa...
Onni onnettomuudessa
Jos tämä katoaisi?
Kirjankansirunot
Road Map
Unelmia
Juhli kanssani tätä lumista...
sinä et koskaan saa niin...
Kuudella sanalla...
Kiitos kaikille ihanille...
rakkautta ensisilmäyksellä
naisen kuva
Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat...
Kahdeksankymmenluvulla meillä luettiin Risto Rasaa.
VastaaPoistaHiljaista lumisadetta onkin saatu tänä talvena kuunnella.
Asiasta toiseen, nyt nuo uudet tunnistesanat ovat entistä vaikeammat ja niitä on peräti kaksi kopioitava. Saas nähdä onnistunko julkaisemaan tämän kommentin.
Leena,tiedätkö sinä, miksi Risto Rasa vaikeni? Hän ajattelee niin hauskasti ja omaperäisesti.
VastaaPoistaUnelma, minä en tajua, miksi Rasa on mennyt minulta ohi. Kohtasin nyt muutaman hänen runonsa ja pidän kovasti.
VastaaPoistaMinulta lähtee järki näiden kommenttivalvonnan sanojen kanssa! Ymmrärrän, että myös lukijoiltani lähtee. Sinähän taidatkin tietää, miksi en voi luopua kommenttivalvonnasta. Ellet tiedä, voit meilata, niin kerron.
Minuakin on tänään ottanut päähän tämä googlen uusi 'hauskuus', kun olen kommentoinut kommenttivalvonnan alaisiin blogeihin. Ei naurata yhtään!
Mukavaa torstain jatkoa sinulle!
Raili, nyt on tunnustettava, että olen Rasan kohdalla ihan noviisi. En tajua, miten hän on mennyt minulta ohi.
VastaaPoistaLöydän nyt näitä uusia, osin tuttuja, osin ihan vieraita helmiä Suomen Kuvalehden vuosilahjasta kestotilaajille ja se on Kirjallisuuskalenteri. Jokaisen kuukauden kohdalla on muutamia runoja tms. eri kirjailijoilta. Siis tyyliin kirjoittaja per kuukausi. Ensin oli Carpelan (ihan oikeasti tuttu), sitten Anhava (osin tuttu), nyt Rasa (ohi mennyt aikaisemmin)ja seuraava taitaakin olla äitini suosikki Laila Hirvisaari.
Rasa tekee lyhyttä ja oivaltavaa. Kuin pieni, mutta hyvin tosi viesti jokaisessa tunossa. Tämä sanottu muutaman runon otannalla;-)
Nuorena minäkin luin paljon Risto Rasaa.. runo " Tilasin lehden, jotta joku kävisi ovellani" kosketti kovasti... Toivottavsti et pahastu, että kopioin omenapuu runon blogini sivulle... omenapuut ovat minun rakkauteni, ne on niin ihanan vänkkyröitä. Kun ne kukkivat ne ovat niin ihanan herkkiä, kuin pieni pilvi pihallani...ja vain tuulen henkäys ja ne ovat poissa... sitten tulee aika, jolloin voi seurata pienten omenoiden kasvua ja sitä, miten omenapuu valikoi omenat pudottaen osan jo raakileina pois....suru silmassa jään haaveilemaan suuresta sadosta...
VastaaPoistaOmenakukka, miten surullinen runo ja se voi olla ihan tottakin. Ja mikä oivallus Rasalta!
VastaaPoistaMikä muu on kuin omenankukkien tuokusu tai kukkivat omenapuut valkoisena vaahtopilvenä tai syksyinen puutarha, kun illan hämärä putoo ja tuntuu kypsyvien omenoiden lumoava tuoksu.
Minulla on PALJON kuvia jopa omenoista talvella. Hauskin on kun kurre vei täysin punaisen omenan luumupuun oksan haaraan ja sen päälle satoi ensilumen.
Runot ovat meidän kaikkien yhteisiä eli antaa rakkauden runoihin vain levitä. Jos käytät minun runojani, niin linkitä tämä blogi sitten. Kiitos!
Kiitos Leena Lumi !
VastaaPoistaSorry ehdin jo laittaa runon mutta laitan että se on sinulta linkitetty... olet niin ihana! Runot joita olet kerännyt ovat niin lähellä sydäntäni... laitoin k0mmentiisi pienen viestin... Kiitos että olet olemassa... ihana sielukas ihminen !!!
Omenakukka, ei kun ota runo ihan vapaasti, paitsi jos otat minun kirjoittaman;-) Siis Lumikarpalo jakaa tätä runoautuutta kaikille. Linkitys vain jos minun runo, mutta tuskin sinä niitä, sillä ne ovat aika rohkeita.
VastaaPoistaKiitos sinulle!
♥
Mummolta taitaa tuo lukutaito rapautua, luin: Lumpuista kauneimmat ovat omenapuut..."
VastaaPoistaNämä sanavahvistukset ovat kyllä hirveitä, nyt ne tehdään kahteen kertaan (kaksisanaa), ja mahdollisimman epäselvästi näkyvinä;/
Onneksi olen vielä arvannut oikein!
Oikein mukavaa viikonloppua sinulle, Leena-LumiNainen.<3
tää uusi kommenttivalvonta on muuttunut vaikeaksi :D minäkin mietin että poistanko kommenttivalvonan..mut jaajaa.. mutta: asiaan!
VastaaPoistalumikuva ja lumiruno ! tykkään!
Ihana, ihana kuva!
VastaaPoistaSinun puutarhastasi?
Tuo lumisateen hiljaisuus on niin viehättävää, suloista ..
aina kuuntelen sitä..
ihanaa viikonloppua ♥
Inhoan noita sanavahvistuksia..
VastaaPoistatäytyykö olla ihan kaksi?
otin omani pois? Onnistuikohanse?
Aili, minä luen hyvin usein väärin ja nimenomaan niin, että asia muuttuu aivan vastakkaiseksi.
VastaaPoistaMinä ainakin vähennän bloggailua, sillä en saa noista sotkuista selvää. Itse kuulun niihin, jotka eivät voi kommenttivalvonnasta luopua.
Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen!
Akiss, tee nyt samoin kuin minä: Katso Leena Lumin postaus, joka alkaa Willa Sukkaa...
VastaaPoistaNe sanat pois, mutta säilytä valvonta!
Ihanaa Rasaa!
Hanne, omasta puutarhasta, mutta lunta on nyt jo enemmän.
VastaaPoistaKiitos.
Minulta pitäisi ne olla jo pois. Ne ovat suoraan helvetistä.
Pakko komemntoida tähän muutamalla sanalla,kun on puhe Rasasta..Sillä melkeinpä joka iltalenkilläni tulemme joko hänen tai hänen ja vaimonsa kanssa vastakkain, tervehdimme...tai vaihdamme muutaman sanan. Muistaisin, että meidän paikallislehdessä, täällä Somerolla, jossa hekin asustavat, oli syksyllä juttu, Rasan, Kai Fagerström ja heikki Willamon tekemästä autiotalokirjasta, johon kaksi jälkimmäistä ovat kuvanneet talot ja Rasa kirjoittanut näihin runot.
VastaaPoistaSaga, oikein hyvin sopii;-)
VastaaPoistaKävin katsomassa kirjaa siellä nettikaupassa, missä sitä myydään ja se on takuulla vaikuttava. Veisin sen Lumi-blogiini, jos saisin arvostelukappaleen ja muutaman lisäkuvan kirjasta. Teen mieelläni luontokirjoja. Olen tenyt joka vuosi Vuoden parhaat luontokuvat, viime vuonna myös loistavan Linnut lumen valossa, joka oli Lumi-blogin vuoden kaunein kirja sekä omistan Willamon kirjoja, sillä aivan rakastan niiden kuvia ja tarinoita. Annapa pieni vinkki Rasalle, kun tapaatte;-)