torstai 27. lokakuuta 2011

RANNALLA USVA HENGITTI SIIVET ITSELLEEN JA...

Rannalla usva hengitti siivet itselleen ja lensi,
muistoni päin. Nyt liukuu sileä selkä kauemmas
ja vie veneen mukanaan. Olen matkalla yön läpi,
yö ei huomaa minua, niin musta.

- Mirkka Rekola -
Runot 1954-1978 (WSOY 1979)
kuva Iines

5 kommenttia:

  1. Hanne, niin minäkin!

    ***

    Tuure, eikö vain. Tuo Iineksen venekuva on aivan maaginen.

    VastaaPoista
  2. Kuvaa katsoessa voi nähdä sen, miten usva hengitttää siivet itselleen. Upea runo Mirkka Rekolalta jälleen.

    VastaaPoista
  3. Anja, juuri niin. Tämä on niin mystinen kuva.

    Rekola on upea ja hänestä on tulossa tekstiä heti kun ehdin.

    VastaaPoista