perjantai 25. helmikuuta 2011

TULTA

Poloinen armas, synkeytes vanki,
miks minuun koskea ei kätes saa?

Mun ruumiini ei ole valkohanki,
min kättes tuska voisi tummentaa.
En ole ruusu terälehdin aroin,
mi hajoo, vaikka kosket hellävaroin.
Ma olen tulta, joka loimuaa.

Sa poloinen, mi itsestäs et tiedä,
voit kaiken pimeytes minuun viedä,
ja puhtaammin vain liekki hulmahtaa.
Jokainen varjos häviää ja hukkuu
poveeni, missä sydämesi nukkuu,
unessaan unta nähden huumaavaa.

Mun suojaani sa ethän siltä kiellä?
Tuleni anna tuskas tomu niellä,
käsilles suo, ne mitä isoaa!
Ma olen syvyydessä lämmin saari,
sun kättes alla olen liekin kaari.
Kipusi tuo! Se minuun uppoaa.

- Saima Harmaja -
Kootut runot (WSOY 1966)
kuva Tuure Niemi

8 kommenttia:

  1. Voi jeee.. pidän Saima Harmajan surullisista runoista..

    VastaaPoista
  2. Seijastiina, niin minäkin. Tykkään tummasta, surullisesta ja draamallisesta.

    VastaaPoista
  3. Samoin, Saima Harmajaa olen lukenut. Hänellä kiteytyy runoissaan vahvasti elämän nälkä ja tuska....lyhyeksihän elämä Hänellä jäikin.
    Tunteiden paloa vahvasti tässäkin runossa.

    VastaaPoista
  4. Liplatus, hänellä oli tuberkuloosi ja menetetty rakkaus. Kirkkaimmat liekit palavat nopeimmin loppuun.

    Tuon häneltä vielä tunnetumpiakin, mutta vuorottelen näitä runoilijoita vähän.

    VastaaPoista
  5. Luin näitä murkkuikäisenä<3

    Rytmi ja poljento jäi alitajuntaan elämään; kirjoitin itsekin tämän tapaisia runoja, mutta en tietysti näin surullisia kuin Saiman runot ovat...

    VastaaPoista
  6. Aili, en mitenkään voisi kuvitella sinun kirjoittavan näin tummia runoja. Hänellä oli syynsä. Olisiko mahdollista ,että Saima Harmaja kokee uuden tulemisen muuallakin kuin hautajaisadresseissa.

    VastaaPoista
  7. Saamme nähdä, jos elämme niin kauan. Muistorunoja ja -värssyjä Saimalla on ylivertaisesti enemmän kuin kenelläkään muulla, luulisin. Tai paremminkin: Saiman runoista on tullut sellaisia, kirjoittihan hän paljon kuolemasta koskettavia tekstejä. Häneltä kuoli myös sisar Outi, tyttärensä syntymän perästä.
    Saiman nuoreen elämään loi kuolema oman mustan varjonsa---.

    Oikein hyvää tiistai-iltaa sinulle, Leena tv. Aili

    VastaaPoista
  8. Aivan. Saima Harmajan Kootut runot kirjassa on Outin kuolema kerrottu ja se tulee esille myös Saiman runoissa. Hänellä oli paljon menetystä.

    Tiesithän, että keräään hautajaisvärssyjä. Minua haetaan vieläkin sillä sanalla;-)

    Kiitos samoin Sinulle, Aili!

    VastaaPoista