sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

pienet tytöt ovat katoavia, jätät ne yksin keittiöön ja kun....

pienet tytöt ovat katoavia, kun jätät ne yksin keittiöön ja kun palaat,
mustat siivet silmäkulmassa ja tolpat jalkojen alla, siellä ne 
huojuvat yrittäen unohtaa, miltä maistuu domino ja maito, se
tunne, kun joku pitelee vatsan alta veden päällä, polskit ja luotat,
sen he yrittävät unohtaa, kun lähtevät vilkuttamatta, pujottavat
käden pojan käteen,
naurettavan pieni käsi

- Pirkko Soininen -
Murretut päivät (Kaarinan kaupunki, 2013)

10 kommenttia:

  1. Tuli ihan elävästi mieleen uimaan opettelu. Tätini piteli vatsan alta kiinni jollain Pohjois-Ruotsin pienellä järvellä. Aurinko paisto ja mua pelotti hulluna... :) Enpä oo muistanu sitä pitkään aikaan. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katarooma, minäkin muistan, miten itse opettelin niin ja sitten myöhemmin kuvan tytär;) Ole hyvä. Tässä runossa on jotain suloista.

      Poista
    2. Tää sun runoblogi on ihana. Kuva ja runo, se yhteistyö. <3

      Poista
    3. Katarooma, kiitos♥ Tämä ei vain ole aina ihan helppoa, kun ensin pitää löytä runo ja sitten vielä kuva ja näiden kahden pitäisi olla kuin tähtii kirjoitettu liitto. Joskus onnistaa, joskus taas ei;)

      Poista
  2. Muisti kuvat omasta lapsuuden siirtymisestä teinityttöyteen. Äidin haikeus silmissä, joko nyt ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, sitä ei tajua kuin jälkeenpäin, miten lyhyt on lapsuus, niin oma kuin omien lasten. Minäkin, että 'joko nyt...'

      Poista
  3. Omat nuoruusmuistot tässä heräsivät. Viivat silmäkulmissa ja unohduksen halu.

    Nyt sitä katsoo nuorta miestä ja miettii kuinka pitkään se täällä meidän kanssa viihtyy... ennenkuin pieni sievä käsi vie mennessään ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, no kyl määkin sen omalta kohdalta vielä muistan...,mutta muistan myös kun oma pikkutyttöni kasvoi kuin hetkessä isoksi: Hurjaa, huimaa ja haikeaa.

      Älä huoli: Olen huomannut, että pojat viipyvät pidempään.

      Poista
  4. Kylläpä synkkaa kuva ja runo, tunnistin kauniin tyttäresi täällä olleesta perhekuvasta joulun maissa, kaunista on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, kiitos. Se oli varmaankin niitä uudenvuodenkuvia, jolloin äitikin oli meillä...

      Poista