hiljaa hymyilen eksyessäsi.
Yksinäisyyksien alhosta
astut vastaan suurta onnea
minun käteni löytäessäsi.
Vaellan kanssasi arjessa,
neuvon sinua ymmärtämään,
on oma arvonsa kaikessa
ja jokaisessa kukkasessa,
kevään ihanan näkemään.
Rainer Maria Rilke Louille 31.5.1897
suomennos Eve Rehn
kuva Stefanos Jakovlev
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti