LOU ANDREAS-SALOMÉ

KAIPAUKSEN LAULU

Olen valmis, odotan sinua,
hiljaa hymyilen eksyessäsi.
Yksinäisyyksien alhosta
astut vastaan suurta onnea
minun käteni löytäessäsi.

Vaellan kanssasi arjessa,
neuvon sinua ymmärtämään,
on oma arvonsa kaikessa
ja jokaisessa kukkasessa,
kevään ihanan näkemään.

Rainer Maria Rilke Louille 31.5.1897
suomennos Eve Rehn
kuva Stefanos Jakovlev

PATTI SMITH

picture by Annie Leibowitz

KURTISAANI

Hiuksissani aurinko Venetsian
saa aikaan kultaa jalointa
- epäaidoista aidointa.
Näet kulmani kaartuvan siltoina

yli silmien syvyyden lainehtivan.
Jokin kytkee ne yhteyteen kanavien,
niissä kuohuu nousten ja laskien
syli vuorovesien.

Ken minuun katsookin, tahtoisi koirakseni,
sen kaulallahan usein voimia kerää
käsi, joka ei missään roihussa pala,

koristettuna, moitteettomana.
Ja pojat, aviohaaveenne herää
vain tuhoutuakseen - myrkkyyn huulilleni.

- Rainer Maria Rilke -
Tahto tahtojen (LIKE 2004, suomennos Eve Rehn)
kuva Gustav Klimt

RUKOUS

Jumala,
olen vain pieni liekki,
joka hiljaa on lepattanut kaukana
ja odottanut.

Nyt en tyydy siihen enää!
Tahdon leimuta!
Tahdon palaa korkeana!
Vain päivän ja yön!

Loppukoon kaikki sen jälkeen,
kunhan ruumiini on ollut tuli,
jonka lieskat ovat taivasta hiponeet
suurina, kauhistuttavina, ihanina!
Palaa tahdon, palaa, palaa!
Tuhlata vuosien voiman
silmänräpäyksessä!
Vain päivän ja yön, Jumala!
En vuosia, joita kahleina hautaan laahataan,
en tasaista pitkää elämää rukoile,
vain yötä ja päivää
korkeana tulipatsaana!
Jumala!
Jumala!

- Katri Vala -
Kootut runot (WSOY 1958)
kuva Auguste Renoir (Impressionistit, Kirjayhtymä 1979)

VIRGINIA WOOLF

KUISKAUS

Aivan kuin olisit vielä tässä
ihan lähellä,
nauraisit jutuilleni,
pohtisit syitä ja seurauksia,
lukisit rivien välejä.
Aivan kuin kuuluisi kuiskaus.
Mutta se on kai vain tuuli,
kadunlakaisijan luudan huiske,
naapurin papan laahaavat askeleet.
Äkkiä iskee taas ikävä,
pohjaton ja pakahduttava


- Sinikka Svärd -
Kerron sinulle ystävyydestä (Minerva 2009)
kuva Helge Eek (Ajan patina, Tammi 2009)

TÄHTI

Näitkö tähden lentävän?
Sen tie värisee vielä sinessä.

Sydämeni on valoisa ja kuuma;
hengästynyt tähti on pudonnut sinne.
Olen värisevä kaari kätesi alla,
vuorilla kaikuva riemuhuuto,
nauru, onnellinen nyyhkytys.

Näkijän autuain kasvoin,
ihanasti hymyillen
kuuntelet, rakastettuni,
suurta kohinaa yössä:
huumauksen mahtava virta vyöryy
tuoksuviin, villeihin metsiin.

- Katri Vala -
Kootut runot (WSOY 1958)