Kaikkien rajujen hyväilyjen muistot
ovat pudonneet päivien taa.
Mutta kerran
suutelit hiljaa otsaani
lähtiessäsi luotani
lempeässä lumisateessa.
Ja ympärillämme oli valkoinen hellyys
niin ihana, niin itkettävä.
Sen hetken muisto
puhkeaa sinisinä iltoina
kuin hiljainen kukka
täynnä särkyvää tuoksua,
ja sydämeni täyttää
vain värisevä hyvyys.
- Katri Vala -
Kootut runot (WSOY 1958)
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Eroja
mutta en tiedä minkälaisia unia näet. Silmistäsi näen kuinka ikävä
palaa luokseni, varjojen kasvaessa seinille ennen kuin olit
lähtenytkään. Katselen ikkunastani kunnes kaupunki sammuu ja
valot syttyvät. Ihmisiä on vaikeaa hahmottaa sateisen kadun
kuvajaisista. On vain varjoja jotka häilyvät väristen, kadoten
jonnekin.
- Ari Kokkonen -
Paperilyhtyjä - Runoilijoiden antologia (Books on Demand 2013)
kuva Heli Vilmi: Hiljaisia tuulia
torstai 10. tammikuuta 2013
Oli kerran...muistatko vielä...
Oli kerran...muistatko vielä
sadun penkit ja puistikon?
Älä pelkää, koske en siihen,
kuut kulkivat,
lunta jo on.
Tuli talvi ja silmäsi kauniit
kuin lammikot jäähän se loi.
Kuut kulkivat vitkaan liian,
suvi tulla ei koskaan voi.
Jo uutimin ikkunat sulje.
On kylmä ja hämärtää.
Lumi peittää puistikon penkit.
Jää hyvästi, rakkaani, jää.
- Oiva Paloheimo -
sadun penkit ja puistikon?
Älä pelkää, koske en siihen,
kuut kulkivat,
lunta jo on.
Tuli talvi ja silmäsi kauniit
kuin lammikot jäähän se loi.
Kuut kulkivat vitkaan liian,
suvi tulla ei koskaan voi.
Jo uutimin ikkunat sulje.
On kylmä ja hämärtää.
Lumi peittää puistikon penkit.
Jää hyvästi, rakkaani, jää.
- Oiva Paloheimo -
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)