keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Tiedän että...

Tiedän että muistat häntä tänään
kun nautit halpaa cavaa toisen kanssa.

Tiedän että kuulet yöllä mustarastaat
vaikka valvot vieraan unen äärellä.

Tiedän että katsot seepianväristä kuvaa
villitiiroista, vaikka ne tuovat hänet mieleesi.

Tiedän että suussasi maistuu vanha aamu
vaikka unessasi nuolet merisuolaista ihoa.

Tiedän että kaivat esiin vanhan kuvan
merikarista, jossa sinä ja hän ennen.

Tiedän että haluat nyt silliä ja ryypyn
sillä elämä on vain yössä ohittavat laivat.

Tiedän että tiedät, mitä kuiskaan nyt:
Tule silliaamiaiselle tiirakariin aamulla kello viisi.

- Leena Lumi -
kuva Pekka Mäkinen

10 kommenttia:

  1. Onko tämä uusi sinulta?
    Tykkään. Erityisesti tuosta ensimmäisestä (halpaa cavaa, hah haa!) ja neljännestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, tämä syntyi eilen niin, että katselin Pekan kuvaa, joka on ollut jo muutaman vuoden blogini vappukuva, mutta en keksinyt mitään sanottavaa...black out. Ja sen lisäksi minulla on kuumetta, mutta mittaria ei löydy koko talosta...

      Nuo sanat sitten vain tulivat parissa minuutissa. Halvan cavan lisäksi oli 'ja lähikaupan sushia', mutta sen sitten pyyhin pois;) Oisko tämä vähän takahäijy...no eihän toki: Se pois minusta.

      Poista
    2. "takahäijy" :D (mitä tämä minusta kertoo, kun nauran halvalle cavalle, toisen juomalle! ja takahäijylle?!)

      Parane pian! Niin pian, ettei kuumemittaria ehdi löytyä tai uutta kerkeä ostaa.

      Poista
    3. Vielä pahempaa, että itse en useinkaan nauti yhtään sen tyyrimpää;)

      Huomenna on pakko jaksaa lähteä liikenteeseen kampaajan takia, joten samalla ostan sen mittarinkin. Meilaan sulle kohta.

      Poista
    4. Juu, minähän en koskaan juo mitään halpaa...;)

      Poista
    5. Otakusun, että hinta ei ole laadun kriteeri, ainakaan viinissä...ja me tiedämme sen;)

      Poista
  2. Oli pakko etsiä tämä runo. Sillä: meillä on keskustassa kesäterassi, tai on siellä useampikin, mutta juuri tämän terassin ohittaessa näen aina heidän listansa ja juuri minun silmien korkeudella lukee 'lasillinen cavaa 5,50'. Monta kertaa tuon luettuani päässäni alkoi soimaan: "nautit halpaa cavaa". Jonkin aikaa mietin, että mistä tämä halpa cava on ja sitten muistin, että Leena Lumin runosta! Nyt oli pakko etsiä ja lukea kokonaan.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, pakko myöntää, että minua alkaa aina hykerryttää, kun muistan tämän teokseni;) Sain tähän oikein vastauksenkin vapputoivotusten ohella, joten 'osui ja upposi', mutta kivalla tavalla, sillä joillakin vain on sitä teekkarihuumoria.

      Jos en pitäis hektistä Lumia, syntyisiköhän sitten taas runoja, kun nyt ei virtaa.

      Voit käyttää tätä, jos sulla on sopiva kohde...;)

      Poista
    2. Ei ihme, että hykerryttää, tämähän on niin hyvä! Jo nämä mun lukuisat kommenttini sen todistaa.;)

      Kiitos "käyttöoikeuksista". Tämä olis kyllä mainio, mutta lieköhän runous 'osuis ja uppois'...hmmm...

      Tiedätkö, kun luin tämän vastauksesi, niin mulle tuli suuri tarve kirjoittaa runoja! En ole kirjoittanut mitään kokonaista varmaan vuosiin. Etsin ja etsin jotain vanhempia kirjoituksiani ja ne oli niin hyvin 'kätketty', että vierähti pidempi tovi ja siinä unohdin tämän inspiraation lähteenkin, vastauksesi.;)
      Mutta eihän runot tule käskemällä. Toivotaan, että meille molemmille syksy toisi runon, runoja....
      Vaikka toivosin, että elokuussa voisi olla vielä hameessa ja paljain säärin (eikä farkuissa ja villatakissa), niin täällä on kyllä ollut aivan viettelevän ihana syksystä kertova tuuli. Syksyn tuulet tuovat mukanaan aina jotain ihanaa, inspiraatiota, voimaa...!

      Poista
    3. Sanna, kiitos. Tämä vain taitaa paljastaa minusta aika paljon ja nyt sinustakin, kun tästä niin selvästi 'kehräät'.

      Mulla niitä vain virtaa, noin yleensä, mutta kuten huomaat, kiire on tyrehdyttänyt virran. En istu alas ja oikein mieti, mitä kirjoittaisin, vaan niitä sitten vain pulpahtelee ja harvoin muutan mitään. On metka lukea omia runojaan noin parinkymmenen vuoden takaa: Tulee kylmä hiki iholle ja ihan ekaksi haluaa poistaa kaikki konjuktiot, kaiken turhan. Silti, juuri tässä runossa 'kun', 'vaikka', 'jossa', 'sillä'...

      Miten minusta tuntuu, että ruojen aika on tulossa...Pidä sinäkin yöpöudällä pieni vihko ja kynä. Minä herään unesta ja kirjoitan ylös yhtäkkiä säkeen ja sitten toisenkin.

      Syyskesä on just sitä, voima vuoden aikaa. Täälläkin vain sataa ja on kostean kylmää, mutta minä paljain säärin - urheasti ja itsepäisenä.

      Katsotaan mitä syyskesä tulee tarjoamaan;)

      Poista