perjantai 7. maaliskuuta 2014

Ei mitään kahdesti

Mikään ei tapahdu kahdesti, ei toistu.
Siksi synnyimme valmistautumattomina
ja kuolemme harjoitusta vailla.

Vaikka olisimmekin maailman koulun
typerimpiä oppilaita,
emme kertaa ainuttakaan talvea
tai kesää.

Ainutkaan päivä ei toistu,
yksikään yö ei ole toisen kaltainen,
ei ole kahta samanlaista suudelmaa
kahta samanlaista katsetta silmiin.

Eilenkin, kun joku mainitsi nimesi
ääneen,
tuntui kuin ruusu
olsi pudonnut
avoimesta ikkunasta.

Tänään kun olemme yhdessä,
käännän kasvoni kohden seinää.
Ruusu? Miltä ruusu näyttää?
Onko se kukka?
Vai kivi?

Miksi sinä, synkkä hetki,
aiheutat turhaa ahdistusta?
Olet - sinun on siis kadottava.
Katoat - siinä on kauneus.

Hymyillen, syleillen
yritämme tehdä sovintoa
vaikka olemme yhtä erilaisia
kuin kaksi vesipisaraa.

- Wislawa Szymborska -
Sata Szymborskaa (Like 2003, suomennos Martti Puukko ja Jarkko Laine)
kuva Iines

5 kommenttia:

  1. Aivan ihana runo ja kuva ♥
    Hyvää lauantaita Leenalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Szymborska on niin huippu ♥

      Kiitos samoin Seijastiinalle.

      Poista
  2. Vaikuttava, riipaisevan tosi ja koskettava runo - oi ihana Szymborska! Ja mikä kuva, oi sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannah, niin tosi, niin tosi...Ihana, lumoava Szymborska! Oi Iineksen kuvakin!

      Poista
  3. Puhtteleva, kosketta runo, kuva sopii hyvin.

    VastaaPoista