torstai 10. tammikuuta 2013

Oli kerran...muistatko vielä...

Oli kerran...muistatko vielä
sadun penkit ja puistikon?

Älä pelkää, koske en siihen,
kuut kulkivat,
lunta jo on.

Tuli talvi ja silmäsi kauniit
kuin lammikot jäähän se loi.

Kuut kulkivat vitkaan liian,
suvi tulla ei koskaan voi.

Jo uutimin ikkunat sulje.
On kylmä ja hämärtää.
Lumi peittää puistikon penkit.

Jää hyvästi, rakkaani, jää.

- Oiva Paloheimo -

2 kommenttia:

  1. Aina yhtä ihana Oiva Paloheimo! Kiitos kun postasit tämän runon. Nautitaan!

    VastaaPoista
  2. Anja, Lumikarpalo alkoi tällä. En tiennyt runoilijaa, mutta sitten joku lukijani tiesi kertoa, että Oiva Paloheimo. Tämä on iki-ihana. Ole hyvä.

    Nautitaan!

    VastaaPoista