lauantai 7. toukokuuta 2011

LÄHEISYYTESI. IHMISEN LÄMPÖ. KOSKETUKSESI. VOIMA JOKA OLI...

Läheisyytesi. Ihmisen lämpö. Kosketuksesi. Voima joka oli väkevämpi minua. Väkevämpi hyvyyttä, kunniaa, ihmisten maailmaa. Oma voimattomuuteni sai minut nyyhkäisemään. Läheisyytesi sai minut kouraisevasti nyyhkäisemään. Miten olisin voinut luopua sinusta. Kun kohtasimme, kun olimme kahden, kaikki oli taas niin yksinkertaista. Kaikki oli hyvin.
Kuuma tuli läikähti taas sydämeeni ja unohdin kaiken muun pidellessäni häntä sylissäni ja hän oli kuin vaahtoa ja ruusuja sylissäni ja hänen ihmeelliset silmänsä olivat minulle portti paratiisin riemuun.
Niinpä ystävättäreni vei minut omaan huoneeseensa, jossa suutelin häntä kiihkeästi sekoittaen hänet punaiseen kukkaan hänen pöydällään, sillä oikeastaan tarkoitukseni oli suudella tuota kukkaa, koska minut juopuneena valtaa himo suudella kukkia. En kuitenkaan millään tavoin erottanut hänen suutaan tuosta punaisesta kukasta, vaan luulin suutelevani tuota kukkaa, sillä hänen suunsa suli suloisesti suutani vasten eikä hän lainkaan pelännyt.

- Mika Waltari -
Mika Waltarin mietteitä (WSOY 1982)
Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Sooloilija8. toukokuuta 2011 klo 15.36

    Ihana, kerrassaan. Kuvittelin tämän kertomuksen tapahtuman, näin sen tapahtuvan..

    VastaaPoista
  2. Leena Lumi8. toukokuuta 2011 klo 19.15

    Soolis, se on varmaan tapahtunutkin...ainakin Waltarin erinomaisessa mielikuvituksessa. Hänhän mieluiten kaihoisi ja kuvitteli, kuin halusi kaiken tapahtuvan, koska todeksi tulemista olisi voinut seurata pettymys. Nainen oli ihana, kun hän oli saavuttamaton.

    VastaaPoista
  3. kaisu marjatta25. toukokuuta 2011 klo 21.17

    Onko tosi.. Minusta tuntuu että Waltari tunsi naiset ja heidän sielunsakin..
    Ihmeellinen kirjailija.. ihana.. olen lukenut hänen runojaan vähemmän romaanit ehkä kaikki..ei ole löytynyt ntätä tai ei ole "osunut silmään"
    hetken ajan alussa olin jo varma että luen nyt pablo Nerudaa, mutta puolivälissä havaitsin ei , ja kiinnostuin todella, kuka tämä on. MESTARI Itse.

    VastaaPoista
  4. Leena Lumi25. toukokuuta 2011 klo 22.15

    Akatherine, tämän päivän Waltaria tulkitsevat ja tutkivat niin väittävät. Lue Leena Lumista arvosteluni kirjasta Hurmion tyttäret, suutelinko minä siinä Waltaria...

    Minusta Mika Waltari on Maailman Paras Kirjailija.

    Hänellä on muutama tosi hyvä runo, joista yksi ainakin on tässä blogissa...sennimi taitaa olla Nuoruus.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)