Varttuneiden silmien läpi näen elämän pehmeämpänä,
en ole sir enkä aatelinen.
Sumuisten syntieni taakan kannan elämäni harvaan latoon.
Anteeksipyynön aika olisi jo ollut, nyt sielu saa tuulettua.
Mustaan marraskuuhun saapui enkeli leveine siipineen turvaa tuoden.
Yht'äkkiä se oli elämässämme. Silmät kiitollisuudesta kostuen
otin vastaan vanhan tutun, meille yhteisen.
Nyt taas, "we are going to hit the road",
voimakkaalla käskyllä harkiten ja elämää kunnioittaen
marssimme kohti omaa kohtaloamme,
rukoukset mukanamme.
- Pekka Mäkinen -
kuva Hanne
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunis runo ja kuva.
VastaaPoistaHyvää Joulua ♥
Seijastiina, kiitos psta. Siis sisareni mies on paitsi ammattikuvaaja myös sanataituri.
PoistaKiitos samoin sinulle ♥
Lankosi on hieno sanankäyttäjä:)
VastaaPoistaOikein hyvää joulua sinulle ja rakkaillesi, Leena-ihaNainen ♥♥♥
Aili, kiitos psta! Sinähän sen monen runokijan julkaisijana osaat arvoida.
PoistaKiitos samoin sinulle ja koko huonekunnallesi, Aili-IhaNainen♥♥♥
Kaunis runo ♥
VastaaPoistaHanne, niinpä...ja kaunis kuva ♥
PoistaOh olipa kaunis runo!
VastaaPoistaMia, kiitos.
Poista♥