Jäähyväiset

Tuskan jäähyväisten, kuinka tiedänkään!
Se ei sääli, on julma ja satuttaaa,
kaikesta kauniista muistuttaa
ja vielä kerran tarjoaa ilkkuen riistäissään.

Puolustaudu en, suojatta katselelen
kuinka hän, kutsuen minua, päästää menemään
kuin kuka tahansa nainen ikävissään.
Jäi muistoihin vilkutus etäinen,

jota tuskin enää edes havaitsi
- enkä minä ollut kohde sen,
se jatkui, kunnes sitä tunnistanut en,
ehkä luumupuusta käki lentoon lehahti.

- Rainer Maria Rilke -
Tahto tahtojen/Der Grosse Wille (Like 2004, suomennos Eve Rehn)