Katso, minä tulen tiellesi kuin päivännousu
ja heitän rakkauteni syliisi.
Se putoaa yllesi kuin ruususade,
se ympäröi sinua kuin sykähdyttävä auringonpaiste.
Oi armas, et sinä voi rakkaudelleni mitään.
Heitä se pois, tallaa se jalkoihisi,
pakene sen alta maailman ääriin,
kaikkialle on se seuraava sinua.
Suurena, ihanana, riemuitsevana
on se ympäröivä sinut, minne kuljetkin.
Ja minun ääretön onneni on tekevä sinutkin onnelliseksi.
Etkö näe, että olen saanut armon korkeimman silmissä,
että tiet ovat avautuneet minulle äärettömyyksiä kohti?
Etkö ymmärrä, että siksi nyt seison edessäsi pystypäin
ja ylpeänä ja riemuitsevana huudan sinulle ihanan tunnustukseni:
Minä rakastan, rakastan sinua!
- Saima Harmaja -
Kootut runot (WSOY 1966)
En muista lukeneeni koskaan tuota Harmajan runoa, onhan minulla Kootut runot ja päiväkirja yksissä kanssissa..:)))
VastaaPoistaKiitos Leena-IhaNainen, ja hyvää viikonloppua sinulle.<33333
Aili, minulla Kootut runot sekä runoilijakehtiys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa. Eli olisiko minulla painos, johon on lisätty päiväkirjat, josta tämänkin runon poimin. Minusta on outoa, että tätä ei ole liitetty varsinaiseen runo-osaan.
PoistaOle hyvä ja kiitos samoin sinulle♥
Suurin kaikista on rakkaus♥
VastaaPoistaTämä oli minullekin entuudestaan vieras, poimin sen täältä luotasi mukaani....
Kiitos!
Tinttarus, ja...Rakkaus ei lopu.
PoistaOle hyvä.
♥