kuin joen.
Elämäni vaihdettiin. Se virtasi
toiseen uomaan, omani ohitse,
enkä nyt rantojani tunne.
Oi kuinka monesta näytöksestä jäinkään pois,
kuinka monesti väliverho nousi ilman minua
ja laski taas. Kuinka monia ystäviä
en kertaakaan elämässä kohdannut,
ja kuinka monen kaupungin ääriviiva
olisi nostanut kyyneleet silmiini,
kun nyt tunnen vain yhden kaupungin
ja löydän sen unessa hapuillenkin.
Ja kuinka monet runot jäivät kirjoittamatta,
ja niiden äänetön kuoro minut ympäröi
ja ehkä vielä joskus minut tukehduttaa...
Minulle ovat tuttuja alut ja loput
ja elämä lopun jälkeen, ja vielä jokin,
jota ei nyt ole tarvis muistella.
Ja joku toinen nainen anasti
minun ainokaisen paikkani
ja laillistakin laillisemman nimeni
ja jätti minulle vain liikanimen,
josta tein varmasti kaiken minkä pystyin.
Voi että en pääse edes omaan hautaani.
Mutta joskus kevään villi vihuri
tai sattumalta nähty sana kirjan sivulla
tai jonkun hymy äkkiarvaamatta vetää
minut tuohon elämään, jota ei ollut.
Sinä vuonna olisi tapahtunut sitä,
tänä vuonna tätä: olisin matkustellut,
nähnyt, pohtinut ja muistellut,
siirtynyt uuteen rakkauteen kuin peiliin,
mielessä tympeä tieto pettämisestä
ja rypystä, jota ei vielä eilen ollut...
Mutta jos sieltä jostain katselisin
nykyistä elämääni, tietäisin vihdoin,
mitä on kateus...
- Anna Ahmatova -
Valitut runot (Tammi 2008, suomennos Marja-Leena Mikkola)
Huh, raskasta ja koskettavaa. Niin totta.. Elämä, huikeaa.
VastaaPoistaKaikki tässä on totta tai ellei ole, se voisi olla sitä. Ahmatova ei säälinyt itseään vaan piti rohkeasti esillä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevan, mitä ikinä ne olivatkaan olleet tai olivat tai tulivat olemaan.
PoistaSattuu. Syvälle. Hyvällä tavalla kuitenkin, niin kuin vain runot voivat.
VastaaPoistaAhmatova sattuu. Silti voi olla aika, jolloin kuin ei hengitä ilman häntä. Ja hän pakottaa muistamaan, jotta voisimme selvitä tästä hetkestä.
PoistaAnki, minulle Ahmatovasta on tullut Södergranin vertainen sielusisko.
Tämä n vahva ja koskettava runo, elämänmakuinen. Runosta kaikuu syvä elämänikävä. Kiitos, tämä sopii jotenkin niin hyvin yön ajatuksiini.
VastaaPoistaMarmustoi, runo kuin itse elämä. Ahmatova oli elämännälkäinen, mutta kohtalo kovalla kädellä suitsi häntä, joka halusi juoda kaikki joet, kokea kaikki elämän juhlat...Voi hyvin♥
PoistaMinusta tuo ajatus, että voi kokea sen elämättömänkin elämänsä, on kiinnostava. Ja joku toinen nainen on anastanut itselleen 'minun paikkani', on raskas ja satuttava ajatus.
VastaaPoistaTodella koskettava ja monia ajatuksia herättävä runo; kiitos Leena-IhaNainen.<33333
Se ajatus tuo lohtua ja voimaa kestää. Tuo paikan anastus on kova juttu, en jaksa sitä edes ajatella, sillä aika likellä on päättynyt 30 vuotta kestänyt avioliitto ja...
PoistaNiin minustakin. Aion jatkaa Ahmatovan lukemista suvella. Ole hyvä Aili-IhaNainen♥
Minulla on huvittava ja malttamaton tapa lukea näitä Lumikarpalon runoja. Sillä harvoin runo on niin lyhyt, että tietokoneeni näytöllä näkyisi ensi silmäyksellä kirjoittaja. Niinpä aloitan lukemisen ja katson tunnistanko runon ja kirjoittajan (tällä kertaa kyllä), tai jos runo tai tyyli tuntuu tutulta, arvuuttelen tekijää. Jos on aivan vieras runo, arvuuttelen silti kirjoittajaa, tai edes onko kirjoittaja mies vai nainen. Sitten luen runon toiseen kertaan, maltillisemmin, syvemmin. ;)
VastaaPoistaLumin puolella oli Erzsebet Tothin runo, ja olet niitä aiemminkin laittanut tänne. (olethan?) Hän on minulle aivan uusi tuttavuus ja olen pitänyt kaikista lukemistani. Miksenköhän ole vielä saanut aikaiseksi katsoa löytyisikö kirjastosta?
Sanna, tuohan on suorastaan kehittävää;)
PoistaTóthia ja muitakin kierrätän. Siis minun mielestäni parhaita kierrätän. Välillä kaipaan aikaa, jolloin oli vain yksi blogi, mutta halusin tarjota näin mahdollisuuden niille, joita kiinnostavat vain runot. Toisinaan tämä ajaa minut ihan voimattomuuteen...,mutta onneksi täällä tuntuu olevan kärsivällisiä lukijoita;)
Hyvä ihminen: Koita ostaa tämä kirja. On nidottu, joten hintakaan ei voi olla suolainen. Tämä pitää omistaa!
Klikkailinkin tuolla Leena Lumin puolella tekstin tuohon kirjaan. Ja se on sen verran tuore, että voisi vielä löytyäkin! Tosin tuskin meidän kirjakaupasta, sillä se on juuri uudistunut (ja on entistä huonompi, mielestäni). Runot on likistetty korttien viereen ja suurin osa niistä on sellaisia mietelausekirjoja tyyliin: "Maailman paras äiti", "Kukkia ystävälle", "Hellyyttävät eläinvauvat ja pari viisautta". Ei mulla sinänsä mitään niitä vastaan ole, mutta missä se varsinainen runous on? (no, on siellä totuuden nimissä kaksi kapeaa hyllyriviä.)
PoistaÄlä ajaudu voimattomuuteen! Eihän runojen kanssa voi edes niin käydä.;) Harvoin tai usein, näitä runopostauksia on aina ilo lukea!:) (Sää niiiiiin kaipaat ja ansaitset sen loman!;))
Ennen, joskus kauan sitten, joka kylässä oli kunnon kirjakauppa. Nyt ei ole enää postiakaan. Usko tai älä, nuo mietelausekirjat yms. käyvät hyvin kaupaksi;)
PoistaKoita Suomalaisesta, jos mahdollista. He myös tilaavat sen sinulle.
Ei runojen, mutta kirjojen kanssa voi. Kaikki omaa syytäni, kun ahmin niitä liikaa. Olen nyt niin loman tarpeessa, että itse kohtalo jo kirjoittaa reseptiä varmistaakseen, että lähden koneelta. Viikon päästä ajamme jo autoamme ulos laivasta Saksassa!
Kiva kuulla, että saat tästä runoblogista iloa, toivottavasti muutkin...
Suomalainenhan täällä.
PoistaTosi harmi, että kirjakaupat yhä enemmän siirtyvät siihen että tarjolla on tunnetuimmat nimikkeet ja mietelausekirjat. Ei voi löytää kirjoja kirjakaupoissa veltamalla, katselemalla ja erityisesti selailemalla. Nettikirjakauppojen kirjaesittelyt ei kuitenkaan aja samaa asiaa. Vali-vali. Mutta onneksi hyvää ja loistavaa kirjallisuutta kuitenkin yhä on!:)
Nauti Alppimaiden kirjatunnelmasta(kin)!
Niistä ei todellakaan löydä kuin ns. varmoja bestsellereitä. Olin joulunaikaan niin pettynyt Sokoksen kirjatarjontaan, että vihdoinkin tajusin, mikä on pelin henki.
PoistaNettikkiirjakauppa ei ole ikinä sama. Olen kerran ostanut netistä yhden kirjan. Filmien kanssa kaikki on toisin, mutta se onkin ihan eri asia. En saa mitään kicksejä hipelöimällä DVD-filmejä Kodin Ykkösessä, mutta kirjakaupassa, kunnon kirjakaupassa vaeltelu on kuin paratiisia ja muuta ei osaa kaivatakaan.
Itse asiassa ostan joka matkalta kirjoja. Minulla on paljon saksalaista ja italialaista taidekirjallisuutta, vaikka kumpaakin kieltä osaan vain...no, en hyvin ollenkaan. Taidekirjat ovat Suomessa säädyttömän hintaisia ja siksi panostan tässä omaan tuontiin. Saksaksi voisin kyllä ehkä ostaa jopa runokirjan tai pari...