tulevaisuudesta muistin,
kaikki toistuu eikä toistu,
minä puhun unohduksen vesistä,
minä annan muistin olla,
ja se on toinen.
Sanon rakastettu, kaivattu,
ja hän on mennyt. Ja hän on täällä.
- Mirkka Rekola -
Vain unen varjo (Otava 1997)
kuva Tuure
*****
Mirkka Rekola 26.6.1931-5.2.2014
Kaunis Mirkan runo Mirkan muistolle; otan osaa.♥♥♥
VastaaPoistaAili, kiitos♥♥♥
PoistaMinäkin olen Mirkan runoista pitänyt.💜
VastaaPoistaSirkkis, hän on tähtisadetta♥♥
PoistaIloista helmikuuta Leenalle ♥
VastaaPoistaKiitos samoin Seijastiinalle ♥
PoistaKaunis runo. Pidän työssäni kirjallisuusryhmää ja seuraavana on aiheena Mirkka Rekola, tämäkin runo mukana.
VastaaPoistaPirkko, eikö vain. Sinullahan on kiinnostava työ. Hesarista olen kerännyt muutamia lehtileikkeitä Rekolasta, mutta löydät varmaan samat tiedot netistä. Vilkaise Runokirjat Leena Lumissa, siellä on se, missä Rekolan runot 1954-1978.
Poista♥