Joskus jostakin syystä
elämässä vain käy niin.
Että yhtäkkiä ystävä
kääntää sinulle selkänsä.
Ei vastaa koskaan kirjeeseen
jossa kyselet syytä ja pyydät anteeksi
jos tahattomasti, tarkoittamatta
olet sanoillasi
satuttanut.
Sitten aika tekee tehtävänsä,
haalistaa räikeyden,
laimentaa kitkeryyden,
puhaltaa pahan pois.
Ja kun vuosien jälkeen
taas tapaatte
olette valmiita
käymään läpi kaiken.
Näette selvemmin,
kuulette uusin korvin
ja melkein kuin itsestään
etsiytyy käsi käteen
suloisen sovinnon merkiksi.
- Sinikka Svärd -
Kerron sinulle ystävyydestä (Minerva 2009)
kuva Pirkko-Liisa Surojegin/ Untu ja sydäntalven salaisuus (Otava 2012)
torstai 14. helmikuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti